Edillä oli eilen synttärit. 4 vuotta, sehän on jo ihan aikuinen. Vieläkin sitä tulee sanottua koilanpennuksi ja vedottua siihen, että se on niin nuori vielä. Ikävuosien 3-4 välillä se on oppinut antamaan läpsyn vuorotellen molemmilla etujaloilla (ja joskus, jos se on oikein innostunut, molemmilla samaan aikaan), se useimmiten tulee itse sisälle parvekkeelta haukahtamisen jälkeen (se ei siis saisi haukkua parvekkeella vaan joutuu sisälle, jos se haukkuu. Haukkumista se ei täysin ole lopettanut, mutta osaa itse haukuttuaan tulla sisälle…), sen koirarotuinho on laajentunut basenjista ja corgista myös pumiin ja kaikkiin lyhytkuonoisiin, rohiseviin koiriin. Sen lempilelu on edelleen Ikeasta ostettu pupu, joka oli mukana silläkin matkalla, kun haettiin Eddie kotiin kasvattajalta (tai pupu on jo pupu2, mutta samanlainen kuin ekakin) ja se edelleen haukkuu polkupyörille (läpsyn se oppi antamaan kolmessa sekunnissa, mutta neljässä vuodessa se ei ole oppinut, ettei pyörille saa haukkua).
Hyvää syntymäpäivää rakas pikku-Eddie!