Peltolenkillä

Koska futistakaan ei MM-kisojen välipäivän takia tullut telkkarista, piti perjantai-illalle keksiä jotain muuta tekemistä. Päätettiin ajaa muutama kilometri Niskalan pellolle ja tehdä peltolenkki koirien kanssa. Eddien kanssa ollaan pellolle käveltykin kotoa, mutta Bono ei vielä jaksa niin pitkiä lenkkejä, ja tuleepa samalla harjoiteltua autossa oloa Bononkin kanssa.

Pyöreälle valkoiselle pallolle on kasvanut pitkä suippo kuono ja honkkelijalat. Niin se pikkuinen kasvaa. 🙁

Tuolla samalla pellolla käytiin siis keväällä useampaankin kertaan Eddien kanssa, mutta nyt peltolenkki oli pieni pettymys. Ruoho oli kasvanut niin korkeaksi, ettei eteen nähnyt kovin pitkälle ja pellolla oli aika paljon muitakin ihmisiä, joten kovin paljoa ei viitsinyt pitää koiria vapaana, kun ei nähnyt, tuleeko heti mutkan takaa joku. Keväällä, kun ruoho oli lyhyttä, näki paljon paremmin, ja pääsi tarvittaessa väistämään keskemmälle, jos joku tuli vastaan, mutta se ei nyt onnistunut. Täytyy mennä syksyllä uudestaan kunhan kaikki heinä on korjattu pois.

Eddie yritti välillä karata joen rantaan kahlaamaan, mutta onneksi se aina tulee takaisin käskystä eikä muutenkaan kovin kauas lähde. Bonokin on ollut aika helppo vapaanapidettävä. Mietin, että mitenhän sitä uskaltaa pitää vapaana, kun se ei oikein tunnu aristelevan yhtään mitään ja saattaa lähteä tutkimaan ihan mitä vaan, mutta parilla peltolenkillä se on kyllä tosi kivasti pysynyt lähellä. Lähinnä se yrittää juosta Eddien perässä, mutta jos Eddie menee liian kauas, juoksee Bono itse meidän luokse ja tulee myös kutsusta luokse tosi kivasti. Usein Bono ihan tahallaan kiusaa Ediä ja yrittää napata sitä hännästä tai kaulan karvoista.

Mitä väsyneempi pentu sitä suurempi on sen suu.

Bonon pentukoulu jatkui taas tällä viikolla pienen juhannustauon jälkeen. Pontso yllätti meidät täysin ja oli oikein oppivaisella tuulella. Harjoiteltiin makupalojen jättämistä rauhaan niin, että vasta katsekontaktilla saa makupalan eikä ilman lupaa saa kädestä ottaa sitä, ja Bonohan tajusi sen heti! Muutaman toiston jälkeen se osasi jo nätisti istua jo odottaa, vaikka makupalat olivat avoimella kämmenellä. Bono vaikuttaa ihan yhteistyöhaluiselta tyypiltä ja jaksaa toistojakin ihan kivasti, ainakin tuollaiseksi 12-viikkoiseksi ipanaksi. Eddie on aina kyllästynyt kaikkeen tosi nopeasti eikä vieläkään jaksa saman asian toistoa kovin montaa kertaa peräkkäin, joten tuntuu ihan oudolta, että tuollainen pieni otus ihan mielellään tekee samaa asiaa useampaan kertaan. Ehkä sen mieli siitä muuttuu vielä…

Hyvää kesää!

Vastaa