Blogit päivitykset laahaa ihan jäljessä, kun ei ole huvittanut kirjoittaa mitään. Palataanpa ajassa siis hieman taaksepäin keskikesään.
Heinäkuun lopussa oltiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä mökillä. Bonollakin oli siis tiedossa ensimmäinen mökkireissu.
Viikonloppu oli kovin helteinen ja koirat olivat olleet aika väsyneitä päivällä, kun lämpöä oli 30 astetta tai jopa enemmän. Varsinkin Bono väsyy kuumalla ilmalla tosi herkästi, joten ei kotonakaan olla tehty sen kanssa kävelylenkkejä päivisin. Piha on onneksi varjossa, joten saavat juosta siinä, ja illalla sitten lähdetty pikku kävelyllekin.
1,5 tunnin automatka mökille sujui hyvin, onneksi autossa on ilmastointi! Matkalla pysähdyttiin kertaalleen juottamaan koiria ja hieman jaloittelemaan. Bono on alusta lähtien matkustanut autossa tosi nätisti. Tällä hetkellä se on pienessä kevythäkissä takapenkillä ja Eddie siinä vieressä turvavöissä. Eddie oli pentuna kovin matkapahoinvoiva ja oksensi aina lyhyelläkin matkalla. Se onneksi jäi pois jossain vaiheessa. Bonolla matkapahoinvointia ei ole ollut ollenkaan ja se lähinnä makoilee häkissä paikoillaan aina matkan ajan.
Mökillä pienempi koira piti tietysti opettaa myös veneilyyn. Eddie on pennusta lähtien ollut aina tosi nätisti veneessä. Sen lempipaikka on ihan keulassa, jossa se seisoo katselemassa maisemia. Pontsollakaan ei ollut mitään ongelmia veneessä, se istui nätisti paikoillaan ja välillä halusi reunan lähelle katselemaan aaltoja.
Eddie jaksoi helteelläkin juoksennella mökkitiellä ja välillä kävi rannassa kauhomassa vettä tassullaan.
Bono sen sijaan oli uuvuksissa ja tyytyi nukkumaan koko viikonlopun mökin kylmimmässä paikassa ilmalämpöpumpun alla metallilevyllä.
Välillä syötiin terassilla herneitä.
Seuraavalla mökkireissulla elokuun alussa veneily oli Bonollekin jo sen verran tuttua, että keulaan piti senkin päästä tähyilemään.
Viikonloppu oli taas helteinen, joten ajettiin veneellä läheiselle saarelle, jossa oli pieni hiekkaranta. Tuossa omassa mökkirannassa ranta syvenee niin jyrkästi, ettei siinä ole oikein kunnollista kahluupaikkaa koirille. Vietiin ne siis veneellä kahlaamaan hiekkarannalle, mutta mitäs siellä sitten kävikään…
Eddiehän ei vapaaehtoisesti ole ikinä mennyt uimaan, mutta viime talvena uimakoulussa se kyllä tajusi uimisen idean. Hiekkarannalla pari kertaa kannoin sen sylissä vähän kauemmas rannasta ja se ui itse rantaa kohti. Sitten sen synapsit yllättäen pikkuisessa päässä lopulta löysivät toisensa ja se alkoi itsekin uida ympyrää ja tuntui nauttivankin siitä!
Pieni Bono ei tietenkään voinut jäädä huonommaksi, vaan ryntäsi uimaan Eddien perään. Bonon uimatyylissä on vielä pientä hiomista, sen nimittäin loiskuttaa etujaloillaan niin kovasti, että vettä roiskuu joka puolelle ja Bonokin katsoi parhaaksi pitää uidessaan silmiä kiinni.
Uimisen jälkeen tuli pienelle ihan pikkuisen väsy veneessä.
